lauantai 27. joulukuuta 2014

Vuosi paketissa

Vuosi lähenee taas loppuaan ja on taas kuluneen vuoden niputtamisen aika. Mitä kaikkea on tullut tehtyä vuonna 2014? Pääsinkö asettamiini tavoitteisiin? Ja mitä toivon ensivuodelta?

Viime vuoden lopulla asetin itselleni tavoitteita tai toiveita, joita haluan saada aikaiseksi vuonna 2014. Ne kuuluivat näin:

Vuonna 2014 aion:
• Löytää unelmieni miehen: komean ja pitkätukkaisen! ;)
Krhm. Jaahas, vai että tämmöinen tavoite minulla oli listan kärjessä. Toistaiseksi olen vielä kuitenkin sinkku. ;)

• Jatkaa taas kuvauksia
Kuvauksissa olen käynyt ahkerasti koko vuoden! Meillä oli muiden mallien kanssa pari kuvauspajaa tänä vuonna (jotka olivat superkivoja) ja niissä olin uusienkin kuvaajien linssien edessä. Lisäksi sessioin vihdoin erään kanssa, jonka kanssa oli ollut puhetta jo ehkä vuosi aiemmin. Muuten sessioin melko lailla ennestään tuttujen, ja hyväksi havaittujen kanssa!









• Käydä ratsastamassa!
Tämä lipsahti ohi! :( Kävin kyllä kerran heppailemassa ja paijaamassa siskoni hevosta, mutta en ratsastanut. Se on vielä nuori ja vasta ratsu-uransa alussa. Olen kyllä käynyt katselemassa tässä lähelläni asustelevia hevosia.

• Toivoisin löytäväni taas yhden uuden ihmisen, josta tulisi Ystävä
Löydetty! Kaksikin! Mutta erityisesti yhden josta on tullut paras kaverini!

• Jatkaa laulutunteja, ja ehkä jos saan varmuutta ja taitoa lisää, voisin etsiä itselleni jonkinlaista bändiprojektia
Tämä on käynyt mielessäni, mutta intoa ei ole ollut palata laulutunneille. Liikaa muutakin tekemistä ollut. Luulen että lykkään tätä tavoitetta, mutta en suinkaan unohda.

• Käydä hammaslääkärissä. Yksityisellä. En taatusti uskaltaudu kunnalliselle...
Check! Legot kunnossa! Tai ainakin niin kuvittelin. Pari viikkoa lekurissa käynnin jälkeen hampaita alkoi vihloa ihan uusista paikoista. En tiedä kuinka hyvin sitten paikkasivat. Mutta käytin myös Masu-kissani hammaslääkärissä, ja sille tehtiinkin sitten melkoisen Hurja remontti.

• Vihdoin saada sen spagaatin, tosin minulta taitaa puuttua siihen tarvittava pitkäjänteisyys. Se syksyllä aloitettu spaguhaaste meni mönkään, koska jaksoin venytellä kuukauden.
Tätä tavoitetta en tainnut missään vaiheessa ottaa edes tosissani. :( Hups!

• En aio vaihtaa työpaikkaa
No en vaihtanut. Työpaikkani on pysynyt samana, tosin firma, jolle teen töitä, vaihtui. Tämä oli minun tahdostani riippumaton seikka.

Noh, suunnilleen puolet tavoitteista toteutettu. Onneksi en vastaa näistä muille kuin itselleni, enkä viitsi olla turhan ankara. ;) 
Yllämainittujen lisäksi vuonna 2014 on tapahtunut mm. seuraavaa: 

Ostin auton! Ikioman pikkukopperon. Micran, johon olen niin rakastunut, kuin peltipurkkiin vaan voi olla. Peltipurkkiin, joka edustaa minulle vapautta ja itsenäisyyttä, sillä pääsen sillä minne vaan, milloin vaan, kenestäkään riippumatta.

Pieni suuri Micrafter ♥

Leikkasin hiukseni lyhyiksi! Ensimmäistä kertaa sitten lapsuusiän, minulla on lyhyet hiukset.Olen aina ollut pitkätukkainen ja se on ollut tiivis osa identiteettiäni. Hiusten leikkaaminen on ollut myös symbolinen ele: Aika leikata menneisyys, ikävät muistot ja "vahna minä" irti, ja aloittaa uudistuneena. Se on tehnyt hyvää itsevarmuudelleni!

Ennen..
...ja jälkeen!




















Löysin H.E.A.T:in, ja kävin katsomassa sitä Kuopio Rockissa, ja vietin elämäni parhaan syntymäpäivän.

Erik Grönwall, my future husband! 
Tunsin pitkästä aikaa olevani onnellinen! Tähän ei muuta lisättävää! ^_^

Olin ensimmäistä kertaa moottoripyöräajelulla! Rakastan prätkiä, mutta en vielä viime kesään mennessä ollut kertaakaan päässyt ajelulle sellaisella. Onneksi tutustuin uuteen ystävään joka korjasi asian!

Palasin tankotunneille. Ja huomasin että niistä saa ihan uutta treenimotivaatiota. Vielä, kun saisin tunneille kaverin käymään kanssani...!

Kävin Masun kanssa ensimmäistä kertaa ulkona valjaissa! En olisi uskonut näkeväni sitä päivää, sillä Masu on todella arka ja vierastaa kaikkea uutta.

♦ En tiedä pitäisikö minun kirjoittaa tätä tänne, sillä jos julkistan sen nyt, pelkään että kaikki meneekin sitten ihan mönkään... mutta Daisy on toivottavasti muuttanut luokseni jäädäkseen! Mikäli Masun kanssa asiat sujuvat hyvin, en taida palauttaa Daisya ollenkaan! ^_^




Siinä muutama vuoden kohokohta, joiden jälkeen on hyvä asettaa tavoitteet ensi vuodelle.
Vuonna 2015 minä:

♦ Menen katsomaan H.E.A.T:ia, ja yritän saada nimikirjoituksen Ericin piirustukseen (lippu on jo hommattuna).
♦ Ajan prätkäkortin! Tämä on minun pyhä tavoitteeni ensi keväälle, ja olen haaveillut siinä niin pitkään, että nyt olen päättänyt sen unelmani toteuttaa!
♦ Ostan oman pärrän. Jonkun halvan, jolla voin harjoitella ajamista ja pitää yllä ajotaitoa, kunnes minulla on varaa ostaa joku hienompi ja isompi ja vähemmän kolhittava.
♦ Koetan olla pääsemättä hengestäni sillä ajaessani.
♦ Aion leikata huiksiani vielä vähän lisää!
♦ Teippaan Micrafteriani, kunhan lumet sulavat.
♦ Aion nyt varmasti käydä ratsastamassa!
♦ En aio ainakaan hirveästi lihoa...

Pärräkortti kiiltää silmissä niin kirkkaana, että en aseta ensivuodelle tuon enempää tavoitteita. En halua minkään vievän huomiotani pois siitä. Toki aion pitää itseni aktiivisena liikunnan saralla, mutta sen suhteen ei ole mitään konkreettisia tavoitteita.

Ensi vuoteen! 

torstai 4. joulukuuta 2014

Mikä joulussa tympii?

Joulukuun edetessä, ja suuren megajuhlan lähestyessä alkaa ihmisistä erottumaan joulumieliset ja joulunvastaiset ihmiset. Koska minä haluaisin maan päälle positiivisuutta ja rakkautta (peace and love!) ihmettelen miksi toiset ärsyyntyvät joulusta ja antavat sen päästä ihonsa alle? 

Minun mielestäni joulu on erittäin tervetullut ilon aihe pimeimmän ja synkimmän talven keskelle. Jos joulua ei olisi, mitä kiinnekohtia tai välietappeja talvessa olisi? Minulle ainakin talvi on lähinnä vain selviämistä, joka muuttuu elämiseksi vasta kevään valon ja lämmön saavuttua. Värikkät jouluvalot ovat ihania pimeyden keskellä ja joululauluistakin tulee oma tunnelmansa.

Mikä joulussa sitten ärsyttää? Joulun kulutukseen painottava mainonta, yleisissä tiloissa soivat joululaulut, kiire ja stressi?

Kuka käskee osallistumaan mihinkään näistä?

Jokainen on oikeutettu viettämään joulua haluamallaan tavalla - eli halutessaan myös olemaan viettämättä. Minusta jokaisen kannattaisi vain keskittyä siihen, mistä itse joulussa välittää. Kaupallistamista tietysti kuulee joka tuutista päivittän - "Osta nyt!" "Tästä pukinkonttiin!" "Parhaat lahjat meiltä!" - mutta niinhän niitä mainoksia kuulee muutenkin, vuoden ympäri. Miksi sitten kiinnittää joulumainoksiin sen erityisempää huomiota, jos et koe olevasi kohdeyleisöä. Jos joulu ei tarkoita sinulle lahjojenhankintaa, ei mainoksia ole tarkoitettu sinulle.

Ärsyttävätkö joululaulut? Tämä on minusta vähän huvittavaa. Itse kun menen esimerkiksi kauppakeskukseen, en todellakaan oleta kuulevani taustamusiikkina omaan suosikkigenreni mukaista soitantaa, joten annan automaattisesti taustahälinän mennä ohi korvien. Miksi sitten pitäisi provosoitua erityisesti jouluaiheisista lauluista?

Vai ketuttaako Kristus-messu (=Christ mas)? No kerronpa sinulle, että joulua vietettiin jo kauan ennen kristinuskon saapumista Suomeen. Joulun historiaa voi lukea varmasti googlettamalla, sillä on pitkät perinteet ilman Kristustakin.

Mikäli joulu tarkoittaa sinulle vain kiirettä ja stressiä, sinun pitäisi ehkä priorisoida uudestaan. Jos ahdistut lahjojenhankinnasta kun et keksi mitä hankkisit, tee itse tai osta kaikille jotain helppoa ja yleispätevää; omat vakioni ovat lahjakortit ja seinäkalenterit (valokuvapainoilla on muitakin hyviä ideoita persoonallisiin lahjoihin!). Jos ruuhkaiset kauppakeskukset ahdistavat - tilaa netistä. Jos rahasta on pulaa, tai et muuten vaan pidä lahjojen ostelusta, ilmoita ettet aio hankkia lahjoja! Niin yksinkertaista se on! Hilma- ja Seija-tätien luokse ei ole pakko juosta kummankin luo kieli vyön alla, vaan voit valita vuorovuodet. Tai olla ihan vain yksin kotona, ja vaikka soittaa tädeille. Ja kertoa ystävällisesti, että tänä vuonna on tämmöinen joulu.

Jos joulumielesi on muuten vain olematon kuin eskimon rusketus, tai satut vaan olemaan allerginen koko joulu-sanalle, muista että monille muille joulu kuitenkin merkitsee paljon, ja he nauttivat siitä. Aivan kuten toiset nauttivat homoilusta, vaikka itse olisitkin hetero.

Joten tämän kirjoituksen luettuasi toivon, että teet itsellesi selväksi, mistä joulussa on sinulle kyse (ja voit vaikka kommentoidakin), keskityt niihin seikkoihin, ja ravistat harteiltasi kaikki turhat odotukset. Ja jos muistat olla varovainen, voit vielä sen kunniaksi sytyttää kynttilän.



Hyvää joulukuuta! 
Toivottaa saunatonttu Mortianna ja sylikoira Daisy!
Kuva: Ossi Lehtonen